Giardia kitketty

Ei mennyt desinfiointi hukkaan, uusintanäytteestä sai Flippi puhtaat paperit! Valitettavasti antibiootti ei vaikuta tehoavan satunnaiseen köhään, joten nyt jännitetään vielä nielunäytteen tuloksia ainakin perjantaihin tai mahdollisesti jopa ensi viikkoon asti.

Felinan kanta-asiakkaat

Harmit eivät tunnu jättävän kissaperhettämme nyt millään rauhaan. Kun tuore kollipoikamme alkoi parantua giardiasta, iski seuraava tauti päälle. Desinfiointioperaation jälkeen sunnuntai-iltana Flippi aivan yllättäen kesken leikin rupesi köhimään ja lähes yökkäilemään käheällä äänellä, ikäänkuin kurkussa olisi jotain karvapalloa, kalanruoto tai heinä. Mitään ei kuitenkaan tullut ulos joten ajattelin että kai se johonkin edellämainittuun liittyi, kämpässä kuitenkin oli nuohottu kaikki paikat ja uusi vehnänoraskin oli tuotu katteja ilahduttamaan.

Maanantaiaamuna tuli vastaavanlainen köhäkohtaus ja illalla uudestaan, nyt oikein mehukkaalla vinkuäänellä tehostettuna. Tiistaiaamu taisi mennä ilman köhinöitä, mutta illalla taas kohtaus. Keskiviikkona ei mitään, joten oletin että eiköhän se vaan sitkeä ruoto siellä kurkussa ollut, etenkin kun Flippi on ollut virkeä, leikkisä ja ruokakin on maittanut. Torstai-iltana Flippi yritti tunkea itseänsä tiskikaappiin kaikkien puhdistusaineiden sekaan, jolloin työnsin sen kevyesti jalalla pois kaapin oven edestä sulkeakseni sen. Ja siitä lähti taas uusi köhiminen, tuskaisan pitkältä kuulostava ja sama toistui tänään aamulla.

Soittelin sitten aamupäivällä töistä Felinan päivystykseen että onkohan tämän nyt ihan ok ja ehdottivat että tulisin mieluummin nopeammin kuin hitaammin, pennulla infektio kurkussa voi aiheuttaa pahimmillaan tukehtumisen.

Iltapäivällä lääkäriin, ei mitään näkyvää syytä suuta avaamalla joten pakko oli nukuttaa ja tähystää kurkku. Ja siellähän ne nielurisat olivat turvoksissa ja punoittavat. Piikillä antibioottia ja näytteet niin viruksista kuin bakteereista, listalta löytyvät: Herpes, Calici, Klamydia & Mykoplasma. Jos tauti ensi viikolla paljastuu bakteeriksi, hoito on vielä kohtuullisuuden rajoissa vaan jos se on virus niin sitten säädetään taas, paljon. Lääkäri totesi että todennäköisesti pitkittynyt loistartunta heikensi penturokotteiden voimaa ja nyt sitten kärsitään seurauksista. Itse jännitän sitä saako isompi kolli tartunnan lennosta ja onko kämpässä kohta kaksi sairasta kissaa. En myöskään nyt suosittele kenenkään kissanomistajan vierailua talouteemme.

Kiristyneen pinnan lisäksi lompakkoon tuli törkeä lovi, koska edellisen Felina-visiitin jäljiltä Tapiolan paperit lojuivat täyttöä odottamassa pöydällä. Enkä oikein usko Flipinkään arvostavan sitä että loislääkkeen jälkeen suuhun tungetaan (edelleen jatkuvan) maitohappobakteeritahnan lisäksi antibioottinestettä, aamuin illoin.

Huoh. Toivon viikonlopusta astetta rauhallisempaa.

Flippi ja käärö

Hiljaisia asukkeja

Tänään oli SE päivä kun koko kämppä puunattiin ja desinfioitiin, tavoitteena tappaa giardia-loinen. Itse toimintavaiheeseen operaatiossa meni noin viisi tuntia kahden ihmisen työaikaa ja siihen päälle vielä pyykkien kuivatus ja muu pienempi sälä. Varmaan nopeamminkin hommasta olisi selvinnyt, mutta otettiin pidemmän kaavan mukaan koska toiveena on puhdas talous ja taudittomat kollit tästä eteenpäin. Vuokrasin mm. höyrypesurin viikonlopuksi (40eur Pemiciltä naapurikorttelista) ja suhina piti kummasti kolleja valppaina ja hereillä koko operaation ajan. (Jos saa ohimennen kehaista, niin kyllä on mahtava laite – pelkällä kuumalla höyryllä lähtee pinttyneimmätkin tahrat!) Yhtään ihastusta ei myöskään herättynyt kollien takapään pesu, jonka seurauksena henkilökunta on taas vaihteeksi komeilla naarmuilla.

Illansuussa urakka oli viimein paketissa, uudet hiekkalaatikot ja hiekat laitettuna, lattiat pesty ja pinnat desinfioitu, sekä matot, petivaatteet ja muut tekstiilit kuivumassa. Kämpässä ei ehkä koskaan ole ollut näin puhdasta. Aika pian hanskojen tippuessa tipahtivat myös kollit, eikä henkilökunnankaan pirteydessä ole sanottavaa kehumista. Luulen että tänään jää iltahipatkin kaveruksilta astetta lievemmiksi. Siitä emäntä kiittää.

Ai niin, viikon virallinen huijaus: Flippi ei oikein arvosta raksuja, mutta palvoo kuivattua ja hintavaa siikaherkkupalaa (Provit 40g 5.90 eur Stockalta), joten emäntä oli kiero ja murensi siikaa raksujen päälle. Nyt muuten maistuu raksutkin.

Kollien iltatorkut

Perinteeksi vaikuttaisi muodostuvan että pienempi kolli kipuaa syliin unille siinä vaiheessa kun istahdan koneen ääreen. Isompi kolli taasen on aina torkkunut pöydällä koneen vieressä. Isompi ei koskaan ole ollut mikään sylikissa, mutta ilmeen perusteella se ei soisi tätä oikeutta muillekaan.

Flippi torkuilla sylissä

Hysse vahtii unta

Vappurauha

Vapun kunnniaksi meillä nukuttiin hyvin ilman että kukaan piehtaroi tai sähisi sängyn välittömässä läheisyydessä. Eilen Hysse päätti lopultakin kehrätä minulle ja aamulla huomasin sen palanneen nukkumaan omaan petiinsä makkariin, vajaan viikon evakon jäljiltä. Flippi taasen venytti iltatorkut kokonaisiksi yöuniksi olkkarin tornissa. Aamulla söivät vuoronperään samaa ihanaa Flipin penturuokaa kupista. Ja äsken Hysse pystyi juomaan vettä ikkunalaudan kupista, niin että Flippi istui siinä vieressä. Julistan alkukankeudet virallisesti taaksejääneiksi!

Seuraavaksi pitäisi selvitää mm. miten pienemmän riiviön saa pysymään erossa johdoista, talouspaperista ja kasveista, miten pienemmän riiviön saa syömään raksuja, ja miten vahemman riiviön saa pysymään erossa pienemmän märkäruoasta. Kaikki vihjeet ovat tervetulleita!

Veljekset kuin ilvekset

Pikkuhiljaa alkaa elämä tasaantumaan kahden kollin taloudessa. Melko kivuttomasti sopeutuminen tuntui lopulta tapahtuvan.

Sunnuntaina tilanne ei näyttänyt yhtä aurinkoiselta. Puolitoistakiloinen uusi tulokas ei päässyt edes kuljetusboxista ulos ja silti onnistui sähinällään pelottamaan Hyssen tärinäkuntoon. Loppuilta olikin yhtä puhistelua ja hampaiden näyttöä. Vaikka turvaväli olisi ollut huoneen mittainen, Hysse jaksoi murista, äristä ja sihistä koko illan, ”Viekää se poisssss!”.

Ei auttanut vanhuksen valitus, maanantaiaamuna sängystä pomppasi tarmokas pikku-mau jolloin eteisessä yön yli mököttänyt Hysse pääsi jälleen näyttämään hammasrivistöään. Kun murina ei päivän kuluessa tuntunut loiventuva, eikä Hysse ilman tunteenpurkauksia millään päästänyt Flippiä lähietäisyydellekään, suljin iltapäivällä kollit eri huoneisiin ja kipaisin eläinkaupasta Feliwayn pistorasiaan tökättävän feromoni-haihduttimen. Ei kai siitä haittakaan voisi olla.

Oliko sitten feromonit vai Hyssen varovainen luovuttaminen tilanteen suhteen, mutta tiistaina sähinää tuli enää harvoin ja murinaakin vain ajoittain. Päivän myötä kollit lähestyivät toisiaan yhä enemmän ja Hyssekin vaikutti tajuavan ettei tämä ADHD-pentu välttämättä niin paha olekaan. Molemmat kollit ottivat myös reippaat 4-5 tunnin päiväunet, eli jotain rauhankaltaista oli ilmassa. Edelleen murinaa tuli Hysseltä erityisesti minun ollessa lähellä.  Melko luonnollinen reaktio, koska herra on minuun leimaantunut ja tottahan se risoo jos mamma huomio tuollaisen hosottavan rääpäleen. Illalla otettiin myös ensimmäiset hippaleikit ennen unille menoa.

Liian varhain keskiviikkoaamuna Flippi päätti herättää meidän pahanteolla, eli jatkoi siitä mihin illalla jäi – johtojen rankaisuun. Kaikki ohuet ja näppärästi pöytätasoilla olevat johdot, kuten kännykälaturipiuha tai herätysvalon radioantenni, ovat rääpäleen mielestä parasta purentamateriaalia. Luonnollisesti niitä pitää myös räpeltää mahdollisimman kovaäänisesti. Muun talouden ohessa Hyssein heräsi tohotusääniin ja tuli katsomaan. Pieni-mau yllätti vanhan herran puskemalla tätä onnellisesti jälleennäkemisen ilosta kylkeen, josta hellyyden kohde oli täysin häkeltynyt eikä tajunnut edes murista! Hetken päästä sitten kipaistiinkin melkoisella vauhdilla uudet hippaleikit ympäri kämppää, välillä toinen edellä ja sitten vaihto. Päivällä nukuttiin oikein pitkät unet.

Eli vahvasti näyttää ja tuntuu siltä että halutessaan henkilökunta pääsisi kotoa pois vapunviettoon tai ainakin iltapäiväksi vapputukan laittoon. Saas nyt nähdä raskiiko näitä heti hyljätä. Alapuolella vielä uuden tulokkaan poseerausnäyte eiliseltä.

Aika kamalan likaiset ikkunat täällä!

Hysse tuli ulos kaapista

Urheilullisen viikonlopun jäljiltä aamulla oli väsynyttä porukkaa Töölössä. Käydessäni vaatekaapilla Hysse hypähti yhdelle kyttäyspaikalleen, alimmalle hyllylle meikäläisen housupinon taakse. En millään muista että tuliko katti kaapista ulos tai jätinkö ovet auki. Mahdollisesti isäntä sulki ovet jos haki puhtaita sukkia myöhemmin lähtiessään. Joka tapauksessa, kun tulin kuuden kieppeillä kotiin, kissa ei ollutkaan ovella vastassa ja välittömästi tuli epäilys että ei kai vain… Ja kyllä, vaatekaapin ovien välistä tuijotti syyttävä silmäpari! Katti ei inahtanutkaan, mutta livahti välittömästi ulos kun raotin ovea, mulkaisten minua vielä kerran ja paineli syömään. Sitten se siirtyi lojumaan auringonpaisteeseen ikkunalaudalle.

Erosikohan päivä kuitenkaan olennaisesti normaalista…

Mökömökö

”Mökömökömökömökömökö”

Hysse lääkärintarkastuksessa

lääkärissä

Koska Hyssestä on tulossa iso poika ja morsian olisi hakusessa, käytettiin katti eläinlääkärissä FIV ja FeLV kokeissa ja muutoinkin yleistarkastuksessa. Ei tykännyt Hysse verikokeen otosta, ylläri. Vaan terve on kollipoika ja molemmat testitulokset negatiiviset. Eli tarkkailkaapa venäjänsinisneitokaiset treffipalstaa, sinne pitäisi lähipäivinä ilmestyä Hyssen profiili. Täällä eräs innokas kolli odottelee postia!

Katti kotona taas

Haettiin onnellinen kissa takaisin kotiin appiukon luota hoidosta. Mikäs Hyssellä oli saunoessa ja leikkiessä päivät pitkät. Saapuessa vähän epäröi kun kodin hajut taisivat äkkiseltään olla outoja, mutta pian juoksi kissa ympäri kämppää entiseen malliin. Sisäinen kello vain taisi jäädä tuonne läänin pääkaupungin aikavyöhykkeelle, tai sitten Hysse oikeasti ikävöi meitä, koska noin klo 04.00 rintakehän päältä kuului vaativa NAU ja katti kärtti rapsutusta. Ja uskoisin että naapurit heräsivät kehräykseen mikä kissasta sitten lähti…

Ihana tuore hiekka

Kissanvessasta alkoi leijua hajua olkkarin puolelle ja itsenäisyyspäivän aattona toimitin Henkan kissanhiekkaostoksille, näin ”hätätatapauksessa” Stockalle, kun Mustiin&Mirriin ei oikein työpäivän päätteeksi jaksa saatikka ehdi poiketa. Arm&Hammerin Super Scoop vaihtui lennosta Evercleaniin, niiden kun pitäisi olla hyvin lähellä toisiaan.

Hyssen lapsuudenkodissa muistaakseni käytetään Evercleania, joten en ollut huolissani äkkivaihdoksesta. Kuukausittaisen vessan desinfioinnin jälkeen täytin kuuden kilon paketilla laatikon käyttövalmiiksi Hyssen valvovan silmän alla. Välittömästi toimenpiteen jälkeen Hysse lähestyi vessaa rivakasti, mikä on aivan normaalia – kyllähän sinne joka puhdistuksen yhteydessä koetortut täytyy vääntää – mutta tällä kertaa päätyikin kuopsuttamaan aikansa jonka jälkeen kävi rennosti MAKAAMAAN laatikkoon.

No nyt ei pysty ymmärtämään, mikä sillä on.

Hätistin Hyssen matkoihinsa, pesin vielä vessan katto-osan ja palautin kuivattamisen jälkeen senkin paikoilleen vessan päälle. Kaiken piti olla kuten normaalisti.

Nukkumaanmenoaikoihin näin sivusilmällä Hyssen livahtavan vessaan. Eikä kuulunut yhtään mitään. Viiden minuutin päästä kurkin luukusta ja kissa hieman silmäkulmastaan vilkuili takaisin sekä rennosti jatkoi taas makoilua hiekan päällä. Otin katon pois ja kuopsutin malliksi hiekkaa, jos muistuisi mieleen laatikon tarkoitus. Ei auttanut, katti hetken kuopsutti hiekkaa ja kävi takaisin pötköttämään mukavalle alustalle.

Päädyin ottamaan radikaalit keinot käyttöön, Arm&Hammeria oli ihan vähän jäljellä, joten heitin kissan pois laatikosta ja lisäsin tutuntuoksuista hiekkaa Evercleanin päälle, laitoin vessan katon kiinni ja jäin odottelemaan. Kissa hiipii laatikkoon, kuului kuopsutusta ja hetken päästä tuttu löyhähdys, jonka jälkeen katti vilahti salamana ulos laatikosta.

Tulikohan sille koti-ikävä edellisen kodin hiekan tuoksusta vai ovatko nämä ihmiselle pienet muutokset kissalle vaan niin paljon isompia että niistä menee toiminnot vähän sekaisin?