CIA-kissa

Nyt seuraa historiantunti Hysse ja Flippi -blogin tyyliin. Acoustic Kitty -projektissa CIA rakensi 60-luvulla kissaan sisälle mikrofonin, akun ja radiolähettimen. Häntään tietenkin laitettiin antenni.

Ongelmaksi muodostui se, että kisulle tuli nälkä kesken tehtävän ja se lähti etsimään ruokaa vakoilun sijaan. Tehtiin siis toinen leikkaus, jossa kissan näläntunnetta kontrolloitiin.

Sitten koulutettiin kissaa lisää. Lopulta oli käytetty 20 miljoonaa dollaria ja mirri lähetettiin ensimmäiselle tehtävälleen vakoilemaan venäläisiä Washingtonin suurlähetystössä.

Kissimissi jäi heti tehtävän aluksi kadulla taksin alle ja kuoli. Voi kittehiä.

Papukaijakoiran kuulumisia

Iän karttuessa, nuoremmasta kollista on paljastunut yhä enemmän koiramaisia piirteitä. Ja vähän lintumaisuuttakin.

Ruoan kerjääminen
Ensimmäisenä ominaisuutena luonnollisestikin ruoan kerjääminen. Kun Hysse The Cool olettaa kupissa olevan ruokaa aina, Flippi taasen syöksyy keittiöön vonkaamaan sillä hetkellä kun jääkapin tai pakastelokeron ovi aukeaa. Sitä seuraa aina sama rutiini, ensin kovaääninen vaatimus MIJAU!ja sitten aurinkotervehdys & venyttely kaapinovea vasten ja kovaääninen kehräys. Jos reaktiota henkilökunnassa ei synny, toistetaan MIJAU! riittävän useasti.

Asioiden pistäminen päreiksi
Kaikki taisi alkaa pienistä narullisista leluista, joista Flipin oli pakko pureskella narut katki. Narujen jälkeen seuraavaksi arkkiviholliseksi paljastui pahvilaatikot. Henkilökunta askartelipaskarteli kurkistuslaatikon kolleille, Maunon ja Epun mallia seuraten. Toki siinä hetki jaksettiin leikkiäkin, mutta pidempiaikainen riemu on ollut kurkistusaukkojen kalvaminen palasiksi, kuten kuvasta näkyy.
LaatikonPurija

Pallon noutaminen
Kuvittelin kyseessä olevan kertaluonteisen tapahtuman, mutta nyt ollaan jo monena iltana leikitty pallon kanssa. Eli Flippi tuo sängylle pienen kimaltavan karvapallon, henkilökunta heittää pitkälle toiseen huoneeseen ja tämä pikkuhauva kirmaa pallon perään, ehkä pari kertaa tassuttaa sitä ja sitten palauttaa suussaan takaisin sängylle. Ja toistetaan sama N-kertaa.

Papukaija
Flipin mielestä henkilökunnan kaulan tienoo on parhautta ja sitä parhautta pitää vahtia mahdollisimman läheltä. Mahdollisimman lähelle pääsee henkilökunnan istuessa joko koneella, telkan ääressä tai sängyssä kirjan kanssa. Kahden loikan taktiikalla Flippi raivaa tiensä olkapäälle ennenkuin henkilökunta ehtii edes huomata asiaa. Hyppy syliin, hyppy olkapäälle roikkumaan ja välittömästi ankaraa kehräystä. Henkilökunnan ei tarvitse millään tavoin tukea kissan pysymistä paikallaan, se tekee itse itsestään mukavan puuhkan kaulan ympärille.

Onnellinen ja yksinäinen kissa

Samaan aikaan kun Flippi oli Kirkkonummella tuomittavana, Hysse oli pitkästä aikaa kotona niin, ettei pikkuroikale ollut mestoilla. Näemmä tuo eri rotuisen pikkukissan läsnäolo tuntuu vieläkin stressaavan isoa roikaletta.

Hysse huuteli hetken aikaa toisen kissan perään poikkeuksellisella naukukonsertolla. Kun kävi ilmi, ettei pienempää kämppäkaveria ollut missään näkyvissä, Hysse kävi taputtamassa meikäläistä reiteen ja heittäytyi lattialle äksäksi ”nyt pitäisi rapsuttaa” -tyyliin – mitä ei ole tapahtunut pikkuroikaleen läsnäollessa pitkään aikaan. (Sitä ennen se oli vakiokäytäntö töistä tullessa.) Kuultiin enemmän kehräystä kuin pitkään aikaan.

Flippi häkissä