Kommentit merkintään: Illan narukriisi

Kirjoittaja: tulensrma

tulensrma — Mon, 30 Mar 2009 02:18:32 +0000

Tämän postauksen ansiosta osasin suhtautua tilanteeseen riittävällä vakavuudella ja tein tosiaan ensin suolatempun (ei oksettanut mutta Paula alkoi pomppia ja vaahdota ja kuolata). Sitten soitin eläinlääkäriasema Hertan päivystykseen ja yllämainittuun YESin palvelunumeroon. Molemmista sanottiin että suola toimii lähinnä koirille, ja että suolan kanssa on aina myrkytyksen riski. Suosittelivat että käytän eläinlääkärissä jossa rauhoittavan lääkkeen avulla saadaan oksentamaan. Lähdimme Hertan päivystykseen, jossa Paulalle pistettiin rauhoittavat kankkuun ja noin 10 minsan päästä tulikin sitten reipas laatta jossa myös noin kyynärän mittainen pätkä lankaa, jonka Paula oli napostellut poskeensa pöydällä olleen kaitaliinan päästä.

Kirjoittaja: Hysse - Narukriisipostaus tuli valitettavasti tarpeeseen

Hysse - Narukriisipostaus tuli valitettavasti tarpeeseen — Sun, 29 Mar 2009 18:49:13 +0000

[...] raportoi vastaavasta narukriisistä kuin aiemmin [...]

Kirjoittaja: hlehto

hlehto — Fri, 10 Oct 2008 05:29:50 +0000

Kuulin jälkikäteen, että tämän postauksen lukemisen jälkeen erään talouden kaikki narut lähtivät piiloon.

Kirjoittaja: htl

htl — Sun, 21 Sep 2008 00:58:28 +0000

btw, onks kukaan nähnyt mun auton hinausköyttä? Ollut kateissa siitä asti, kun Hysse oli meillä saunomassa

Kirjoittaja: Orja

Orja — Fri, 19 Sep 2008 14:27:05 +0000

;D nyt on helppo nauraa kun asialla oli onnellinen päätös. Täytyy taas sanoa että sisko ja veli ovat kovin samankaltaisia. Sirikin on erittäin kiinnostunut kaikenlaisista naruista ja etenkin niiden syönnistä. Joten on Kissukkalassakin Googlattu “kissa söi narun”. Henkalle lohdutukseksi että en minäkään sitä suolaa osannut syöttää – Siri vain kuolasi ja juoksi karkuun ;D

Kirjoittaja: zaia

zaia — Fri, 19 Sep 2008 01:54:41 +0000

Ei se merisuola vaan se suolan määrä ja rivakka toiminta. Toinen meistä on maalta ja toinen ei.